Elämäni ensimmäinen päivä

Paolo Genovesen elokuva Elämäni ensimmäinen päivä vuodelta 2023 on todellinen syväsukellus epätoivon ja toivon, elämän ja kuoleman kysymyksiin. Mikä tekee elämästämme elämisen arvoista? Mikä saa ihmisen luopumaan elämästään? Tekisikö hän niin uudelleen, jos saisi mahdollisuuden harkita päätöstään? Itsemurhayrityksen määritteleminen avun pyynnöksi sisältää paradoksaalisen kysymyksen: milloin itsemurhayritys onnistuu? Onnistuuko se tekijän kuollessa vai silloin kun joku ehtii paikalle estämään kuoleman ja avunpyyntö tulee kuulluksi?

Elokuvatodellisuudessa kaikki on mahdollista. Sateisena yönä iäkäs salaperäinen Mies ajaa autolla paikasta toiseen ja poimii kyytiinsä neljä toisilleen tuntematonta henkilöä, joita yhdistää syvä epätoivo, elämänhalun menettäminen ja päätös tehdä itsemurha. Juuri ennen lopullista ratkaisua mies keskeyttää heidän aikeensa ja pyytää heidät mukaansa. Mies tarjoaa heille sopimusta - mahdollisuutta viettää viikko elämän ja kuoleman rajalla ja nähdä miltä maailma näyttäisi ilman heitä tai heidän kanssaan. Viikon jälkeen he olisivat vapaita joko jatkamaan elämäänsä tai toteuttamaan epätoivoisen suunnitelmansa.

Tutkimusten mukaan valtaosaan itsemurhista liittyy mielenterveyden häiriö (Haravuori 2022). Mutta miksi ja miten ihmiselle kehittyy mielenterveyden häiriö ja onko elokuvan päähenkilöillä sellainen? Ihmismielen lääketieteellistäminen on riski inhimillisen ymmärryksen ja hoitavan suhteen katoamiseen auttamisjärjestelmistä. Psykoterapian pioneerit yli ammattirajojen ovat tienneet tämän jo kauan. Psykoottiset oireet voidaan useimmissa tapauksissa ymmärtää persoonallisuuden toimintojen regressiiviseksi muutokseksi henkilöillä, joiden sisäinen psykologinen yksilöityminen ja aikuistumiskehitys on jäänyt puutteelliseksi (Alanen 2009). Murray Bowenin mukaan sukupolvelta toiselle siirtyvä eriytymisen alhainen aste ja krooninen ahdistus kertautuvat. Lopulta, kahdeksan tai kymmenen sukupolven kuluttua se näyttäytyy skitsofreniana, alkoholismina tai muunlaisena psyykkisenä häiriönä. (Goldenberg & Goldenberg 2008). Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi masennuksesta puhutaan sairautena, vaikka masennusdiagnoosi on vain kuvaus erilaisista oireista kertomatta mitään niiden aiheuttajista. Tutkijoiden mukaan hyödyllisempää olisikin masennuksen näkeminen reaktiona elämän olosuhteisiin, sillä niihin on mahdollista vaikuttaa. (Kajanoja ja Valtonen 2024). Toivottavasti tuore tutkimus herättää diagnoosivapaata keskustelua.

Yhdessä vietettävän viikon aikana avautuvat Ariannan, Emilian, Napoleonen ja Danielen elämäntarinat ja lähteet heidän epätoivolleen.

• Arianna on poliisi, joka on kasvattanut yksin tyttärensä Olivian. Hänen miehensä jätti perheen lapsen ollessa kaksivuotias. Kesken koripallo-ottelun 16-vuotias Olivia lyyhistyi pelikentälle ja menehtyi. Hänen kuolinsyykseen todettiin harvinainen kuolemaan johtava oireyhtymä, joka ei ollut antanut aiemmin merkkejä itsestään. Ariannan on vaikea löytää mieltä elämäänsä ilman tytärtään. Niinpä hän päättää ampua itsensä yövuorossa poliisiautoon.
• Emilia on entinen telinevoimistelija, joka on menestynyt lukuisissa kansainvälisissä kilpailuissa, jääden kuitenkin useimmiten toiseksi. Eräässä kilpailussa Emilia putoaa puomilta niskalleen ja halvaantuu. Elämä pyörätuolissa ei tunnu elämältä sille, jonka päivät ovat täyttyneet fyysisen harjoittelun, rasituksen ja onnistumisten tuottamista tuntemuksista. Emilia päättää pudottautua alas hotellin katolta katuun.
• Napoleone on onnellisuuskouluttaja, jonka maksulliset luennot täyttävät suuret luentosalit. Hän poimii yleisöstään henkilöitä, joiden elämästä löytää jonkin asian, joka tuottaa onnea ja auttaa tätä pitämään kiinni tästä asiasta. Napoleonen yhtiökumppani on irrottautumassa yrityksestä ja hänellä on meneillään jotakin Napoleonen vaimon Gretan kanssa. Häpeä oman oppien toteutumattomuudesta on lamaannuttava. Napoleone päättää hypätä korkealta sillalta veteen.
• Daniele on ylipainoinen, koulukiusattu poika. Hänen vanhempansa eivät pysty näkemään poikansa hätää. Isä sen sijaan kannustaa poikaansa julkaisemaan YouTubessa ahmimisvideoita ja on innoissaan lähes miljoonasta kanavan seuraajasta. Diabetesta sairastava Daniele päättää jättää insuliinin pistämättä ennen seuraavaa videota, jossa hän syö 40 donitsia.

Nämä neljä ihmistä tulevat Miehen kyydissä hylättyyn vanhaan Hotel Colombiaan. He saavat kukin oman huoneen, mutta hotellissa on myös tiloja yhdessäololle. Hotellihuoneisiin ei tule vettä, mutta sillä ei ole merkitystä, sillä elämän ja kuoleman välitilassa oleva ei tarvitse ruokaa tai juomaa, hänen aineenvaihduntansa ei toimi, eikä hänen tarvitse peseytyä. Intensiivinen viikko sisältää monia tunteikkaita ja tuskallisia hetkiä sekä herättää monia kysymyksiä. Ryhmä vierailee jokaisen kuolinpaikalla ja kukin saa nähdä läheistensä reaktiot omaan kuolemaansa. Vanhassa elokuvateatterissa ryhmä näkee lyhyitä elokuvia omasta tulevaisuudestaan siinä tapauksessa, että päättäisivät jatkaa elämäänsä. Viidentenä päivänä Mies vie ryhmän merenrantaan vanhaan ravintolaan. Tällä kertaa he saavat syödä meren herkkuja. Jokainen saa esittää Miehelle yhden toiveen, jonka tämä lupaa toteuttaa. Daniele haluaa vanhempiensa tietävän hänen tuskastaan ja saa mahdollisuuden kirjoittaa heille kirjeen, jossa kertoo kokemuksistaan. Mies vie ryhmän katsomaan öistä kaupunkia valoineen ja herättää kysymyksen, kuinkahan moni kaupungin asukkaista on tällä hetkellä onnellinen? Miehellä on kyky käden heilautuksella sammuttaa hetkeksi kaikki kaupungin valot ja sitten sytyttää valot niihin asuntoihin, joissa asuu onnellinen ihminen. Arvaatko paljonko valoa yössä tuikkii?

Psykiatrian emeritusprofessori Johannes Lehtonen toteaa toivon ytimen olevan osa kaiken elollisen eloonjäämispyrkimystä, johon jo vastasyntynyt saa kosketuksen huolenpidon, suojan ja ravinnon kautta tulevasta hyvästä, sekä hetkittäin vaille jäämisestä eli pahasta. Hyvän ja pahan kokemusten vuorottelusta syvällä mielessä syntyy kestävä toivo. Epätoivo on yhtä tärkeä kokemus kuin toivokin, ne mahdollistavat toistensa olemassaolon. Epätoivo on vaarallista silloin, kun sitä ei jaksa enää kokea. (Vuorio 2019). Elämäni ensimmäinen päivä elokuvassa Mies saapuu paikalle juuri tuolla synkimmällä hetkellä.

Viikko Hotelli Columbiassa tuo mieleen todellisen Sveitsissä kehitetyn ASSIP -mallin, joka tunnetaan Suomessa nimellä Linity (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneelle). Se on työskentely, joka sisältää 3-4 tapaamista ja kaksi vuotta kestävän kirjeseurannan. Ensimmäisellä tapaamisella itsemurhaa yrittänyt ja kriisityöntekijä käyvät itsemurhayrityksen yksityiskohtaisesti läpi. Keskustelu videoidaan. Toisessa tapaamisessa asiakas ja työntekijä katsovat videon ja pyrkivät keskustellen löytämään kertomuksesta itsemurhayritykseen johtaneita tekijöitä. Kolmannella tapaamisella asiakas ja työntekijä tekevät yhdessä kirjallisen tiivistelmän itsemurhayritykseen johtaneista tekijöistä ja tekevät turvasuunnitelman. Vapaaehtoiseen neljänteen tapaamiseen asiakas voi kutsua läheisiään. Malliin kuuluu lisäksi työntekijän asiakkaalle lähettämät ensimmäisen vuoden aikana neljä kirjettä ja toisena vuonna kaksi kirjettä. Asiakkaalla ei ole velvollisuutta vastata kirjeisiin. (mieli.fi)

Ajatus jokaisesta päivästä elämän ensimmäisenä päivänä ei merkitse menneen unohtamista. Se merkitsee mahdollisuutta eletystä oppimiseen ja korjaamiseen. Hyvä elämä on täyttä elämää, johon kuuluvat onnellisuuden ja pelon hetket. Elämän makuinen elämä syntyy kaiken sen tuoman kohtaamisesta säilyttäen luottamuksen hyvään. Kannustetaan ja autetaan siis toisiamme kohti oman näköisiä elämän valintoja! Kuunnellaan ja lohdutetaan toisiamme silloin kun elämä satuttaa. Elämään luottamuksen menettäminen on alku sisäiselle kuolemalle. Ei kutsuta kuolemaa luopumalla elämästä. Kuolema tulee pyytämättä sitten, kun sen aika on. (Aavaluoma 2019)

Sanna Aavaluoma

Rooleissa:

• Mies - Toni Servillo
• Napoleone - Valerio Mastandrea
• Arianna - Margherita Buy
• Emilia - Sara Serraiocco
• Daniele - Gabriele Cristini

Lähteet:

1. Alanen Yrjö (2009). Kohti humanistisempaa psykiatriaa, Psykoterapia 2009 28(3); 226-240. Therapeia-säätiö ja Therapeia yhdistys.
2. Goldenberg Herbert & Goldenberg Irene (2008). Family Therapy. An overview. 7. painos. Thomson. Brooks / Cole.
3. Haravuori Henna (2022) Itsemurhavaara. Duodecim terveyskirjasto 28.4.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01310
4. Kajanoja Jani ja Valtonen Jussi (2024) A Descriptive Diagnosis or a Causal Explanation? Accuracy of Depictions of Depression on Authoritative Health Organization Websites. https://karger.com/psp/article-abstract/doi/10.1159/000538458/909052/A-Descriptive-Diagnosis-or-a-Causal-Explanation?redirectedFrom=fulltext
5. Vuorio Kaija (2019) Toivo tarvitsee tukemista säilyäkseen. Kirkko & Koti 25.9.2019. https://www.kirkkojakoti.fi/elama/toivo-tarvitsee-tukemista-sailyakseen/
6. https://mieli.fi/tukea-ja-apua/apua-itsetuhoisuuteen/mika-on-linity-malli/