Juoksuhaudantie

Veikko Aaltosen vuonna 2004 ohjaama elokuva Juoksuhaudantie perustuu Kari Hotakaisen samannimiseen, vuonna 2002 Finlandia-palkinnon ja 2004 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittaneeseen romaaniin. Elokuva on kertomus parisuhteessa nöyryytetyksi tulosta, hylätyksi tulemisen sietämättömyydestä ja unelman muuttumisesta realiteetit kieltäväksi pakkomielteeksi.

Virtasen perhe on tavallinen suomalainen perhe, johon kuuluvat Matti-isä, Helena-äiti ja tytär Sini. Pariskunta kamppailee miehen ja naisen – isän ja äidin – parisuhteen ja perheen edellyttämien roolien löytämisessä. Matin omistautuminen perheelle ja kodille herättää Helenassa ristiriitaisia tunteita. Sen sijaan, että Helena voisi olla iloinen kokkaavasta miehestä, hän kääntää kateuden ja syyllisyyden tunteensa Mattiin kohdistuviksi syytöksiksi. Työstään uupuneena Helena menettää malttinsa ja lapsen kuullen häpäisee miehensä: "Tekisit jotain, menisit jonnekin – sä et oo enää mies!". Helenan psyykkisesti kastroivat sanat ovat Matille liikaa, ne herättävät hänessä primitiivisen reaktion – hän iskee vaimoaan nyrkillä kasvoihin. Sirkku hakee ystävänsä Helenan ja Sinin luokseen turvaan. Matti yrittää turhaan juosta perheensä perään huutaen lyönnin olleen vahinko.

Kolmannes suomalaisista naisista ja vajaa viidennes miehistä on kokenut parisuhteessaan joskus fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai niillä uhkailua. Henkistä väkivaltaa on kokenut lähes puolet naisista ja 42 % miehistä. Parisuhteessa tapahtuva väkivalta on usein vakavaa ja toistuvaa, ja valtaosassa tapauksista seuraukset ulottuvat myös lapsiin. (Tilastokeskus 2022). Parisuhteessa väkivallan kokeminen on vakava trauma. Ihminen, joka on läheisin, satuttaa ja rikkoo fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemuksen. Matti ja Helena olisivat tarvinneet apua jo paljon ennen väkivallan fyysistä purkautumista välillään. Pettymysten käsittely, omien tarpeiden ja kaipuiden ilmaiseminen ja tunteiden säätely on molemmille vaikeaa. Syvien itseen ja toiseen kohdistuvien pettymyksen tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu tavalla, jossa kummankin tarpeet voisivat tulla kuulluksi ei ole mahdollista. Väkivaltadynamiikka syntyy kahden välillä. Kumpikin on vastuussa teoistaan – Helena sanoistaan ja Matti lyönnistään.

Traumatisoineen tapahtuman jälkeen ihminen on ylivireystilassa, kaiken aikaa valppaana eikä pysty rauhoittumaan. Helenan mielessä risteilee monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Toisaalta hän pohtii ylireagoiko tilanteeseen ja oliko väkivalta sittenkin hänen omaa syytään. Helena ei kestä nähdä Mattia, saati kohdata häntä. Sääli ja pelko sekoittuvat toisiinsa. Helena tarvitsee Sirkun turvakseen tilanteissa, joissa Sini on menossa Matin luo tai palaamassa takaisin Helenalle. Helena ei saa nukuttua, unilääkkeet eivät auta. Hän näkee painajaisia, joissa Matti lyö uudelleen. Hän kirjoittaa Matille ja kertoo haluavansa avioeron.

Matille hylätyksi tuleminen on täydellinen nöyryytys. Yksin jäämisen ja rakkaiden menettämisen kauhu saavat hänet takertumaan päinvastaiseen – unelmaan. Hän uskoo saavansa perheensä takaisin, jos toteuttaa Helenan vanhan unelman omakotitalosta. Nostalgia -sana on kreikan kielessä merkinnyt alun perin koti-ikävää(nóstos 'kotiinpaluu' ja -algíā 'tuskaisuus'). Myöhemmin sana on laajentunut tarkoittamaan menneen ikävöintiä (kotus.fi). Kiinteistövälittäjä Kesämaa toteaa: "Vanhan talon osto ei perustu järkeen se perustuu tunteeseen. Me emme myy taloa, me myymme nostalgiaa. Vanha talo, narisevat portaat ja henkevä kuisti vie heidät takaisin vanhaan maailmaan, jossa he ovat kaikista nykyisistä kriiseistä vapaita pellavapäitä." Sanat tiivistävät Matin tuskaisen kaipuun, mutta jättävät myös pohtimaan sitä, mitä muita menetyksiä ja nöyryytyksiä Matti on kokenut ennen perheensä rikkoutumista.

Todellisuuden kieltäminen muuttuu pakkomielteeksi, joka lopulta rikkoo rajat todellisuuden ja mielikuvien välillä. Taistelu oman perheen puolesta alkaa rinnastua Matin mielessä sotaan. Lähestymiskielto, tapaamisoikeus, turvakoti . . . eturintama, tykistökeskitys, rintamalinja, jälleenrakennus. Rintamamiehet halusivat Karjalan takaisin ja uhrautuivat maansa puolesta. Kotirintamamies Matti haluaa takaisin perheensä. "Olin kotirintamamies, naisten vapaussodan veteraani. Kotirintamamies hoitaa kotityöt ja ymmärtää naista. Tein kaiken sen, mikä isiltämme oli jäänyt tekemättä. Pesin pyykit, laitoin ruoat, siivosin asunnon, annoin hänelle omaa aikaa ja pidin meidän puolta yhteiskuntaa vastaan." (Hotakainen2002). Matin taistelusuunnitelma on myydä perheensä kerrostaloasunto kalusteineen ja ansaita lisää hierojana. Hyökkäyssodassa on löydettävä vihollisen heikot kohdat. Matti alkaa seurata, salakuvata, uhkailla ja kiristää Kesämaata, tämän vaimoa ja naisystävää sekä perhettä, joka ehti ostaa ensimmäisen Matin tavoitteleman rintamamiestalon. Yksinäisenä hetkenä yön suojassa Matti masturboi, on kosketuksessa suruunsa ja itkee. Päivänvalossa hänestä tulee pyrkimyksissään häikäilemätön.

Sotaveteraani Taisto Oksanen rakensi rintamamiestalonsa kallionkupeeseen Juoksuhaudantielle vuonna 1948. Hän muistaa katsoneensa taloa vaimonsa Martan kanssa kuin temppeliä. Nyt Martta on kuollut. Taisto on yksinäinen, mutta selviytyy arjestaan. Taiston ja Martan ainoa poika haluaa isänsä vanhainkotiin ja vanhan kodin myyntiin. Poika on jo käynnistänyt talokaupat Kesämaan kanssa. Taisto keskustelee kuolleen vaimonsa kanssa ja vakuuttaa tälle, ettei pakene kodistaan häntä uhkaavaa poikaansa tai kiinteistövälittäjää. Juoksulenkillään Matti huomaa Kesämaan myyvän myös Taiston taloa. Pakkomielle saa yhä tiukemman otteen Matista. Rajat todellisuuden ja unelmien välillä katoavat. Taiston talo muuttuu Matin taloksi. Matti tunkeutuu Taiston kotiin, ottaa hänen tunnuslevynsä ja pakottaa väkivalloin Taiston allekirjoittamaan talon kauppakirjan, joka takaa Taistolle oikeuden asua Virtasen perheessä elämänsä loppuun asti ja saada kaksi lämmintä ateriaa päivässä viikon jokaisena päivänä.

Juoksuhauta on sodassa maahan kaivettu syvä ojamainen käytävä, jonka suojassa sotilas voi liikkua ja ampua tulematta nähdyksi tai joutumatta vihollisen tulituksen kohteeksi. Taiston talon ja Matin mielen sijaitseminen Juoksuhaudantiellä kuvaa traagisesti siihen liittyvää uhattuna oloa ja hyökkäämistä selviytymiskeinona. Matin hätä on todellinen, mutta hänen vihollisensa eivät ole Helena, Taisto tai Kesämaa. Vihollisia, joiden kanssa Matti ei kykene neuvottelemaan ovat Häpeä, Hylätyksi tuleminen ja Yksinäisyys. Matti pakkosyöttää keinutuoliin sitomaansa Taistoa ja samalla puhelee tälle lempeästi lämpiävästä saunasta ja perheen kotiin tulosta.

Lapselle tulee olla rehellinen, mutta samalla vaikeista asioista puhuessa lapsen kehitystaso tulisi huomioida. Sini kaipaa isäänsä ja toteaa ettei isä voi muuttaa uuteen kotiin, koska löi äitiä. Sanat ovat kuitenkin vain yksi ulottuvuus lapsen kokemusmaailmassa. Sini joutui todistamaan vanhempiensa välisen väkivaltatilanteen. Hän sisäistää myös äitinsä pelon ja turvattomuuden. Sinin ihmissuhdesisäistyksiin kuuluu valitettavasti myös oman isän väkivaltaisen kuoleman näkeminen. Sinin rakastama isän tekemä ruoka saa tuhoavia merkityksiä. Matin herkulliseen lihasoppaan kietoutuu tappava soppatykki, kun poliisin silmissä soppakauhaa heiluttava Matti on aseistettu mies.

Kirjailija Kari Hotakainen (2017) kuvaa tarinaansa suomalaisen miehen kujanjuoksuksi muuttuneessa yhteiskunnassa. Omaan pihapiiriin ja liiteriin vetäytymispaikkoinaan tottunut mies on muuttunut kerrostaloon muutettuaan häkkieläimeksi. Käsitykset kotitöistä ja tasa-arvosta ovat muuttuneet sukupolvien myötä. (Hotakainen 2017). Juoksuhaudantie jättää katsojansa pohtimaan miten muutos parista perheeksi voisi toteutua tavalla, jossa puolisot voisivat iloita vanhemmuudestaan, toisistaan ja lapsestaan ilman elämän muuttumista kahden oikeuksistaan taistelevan aikuisen asemasodaksi? Miten vältetään osapuolten omiin juoksuhautoihinsa kaivautuminen? Miten puolisot voisivat hyökkäyksen sijaan nähdä itsessään, toisissaan ja suhteessaan hyvän suojelemisen, turvaamisen arvon ja uudelleenrakentamisen mahdollisuuden?

Sanna Aavaluoma

Lupa kuvan käyttöön Lasse Saarinen

Rooleissa:

• Matti Virtanen – Eero Aho

• Helena Virtanen – Tiina Lymi

• Sini Virtanen – Ella Lymi

• Siikavire – Aake Kalliala

• Taisto Oksanen – Esko Pesonen

• Jarmo Kesämaa – Kari Väänänen

Lähteet:

1. Pietiläinen Marjut, Keski-Petäjä Miina, Lipasti Laura, Attila Henna (2022). Parisuhdeväkivallan kokemukset yleisiä Suomessa- Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen ennakkotuloksia. Tilastokeskus.

2. Yle Areena 101 kirjaa. 2.1.2017https://areena.yle.fi/1-3482155

3. https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_l-n/nostalgia