Kohdun kyyneleitä
Kuukautisten alkamisen myötä sukukypsän naisen kohtu valmistautuu joka kuukausi mahdolliseen raskauteen. Koko hedelmällisen ikänsä nainen elää suhteessa raskaaksi tulemisen mahdollisuuteen, riskiin, toiveeseen tai pelkoon. Mikäli raskaus ei ala, kuukautisvuodon tehtävä on puhdistaa kohtu paksuuntuneesta limakalvosta, joka on ollut valmiina hedelmöityneen munasolun kiinnittymistä varten. Alkanut raskaus voi keskeytyä spontaanisti. Raskaus voidaan keskeyttää lääkkeellisesti tai kirurgisella kaavinnalla. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy verenvuotoa. Kyyneliin liittyy monenlaisia tunteita kuten surua, liikutusta tai helpotusta. Kyynelten sanotaan puhdistavan mieltä ja sielua. Puhdistavan ominaisuutensa vuoksi kuukautisvuotoa voidaan kutsua kohdun kyyneleiksi. Psykodraamaohjaajana ja paripsykoterapeuttina olen kahden vuosikymmenen aikana saanut kohdata lukuisia naisia ja pariskuntia eri syistä kyynelehtivien kohtujen kanssa.
Kuukautiset alkavat tytöillä yleensä 10- 16 vuoden iässä ja päättyvät naisilla keskimäärin 51-vuotiaana. "Niiden" alkaminen voi herättää ristiriitaisia tunteita häpeästä riemuun. Tänä päivänä seksuaalikasvatuksen ja -tietoisuuden lisääntymisen myötä perheitä rohkaistaan juhlistamaan tytön ensimmäisiä kuukautisia. Vaikka nuori tyttö ei psyykkisesti olekaan pitkään aikaan vielä valmis vanhemmuuteen, murrosiän muutokset alkavat kypsyttää hänen mieltään kohti aikuisuutta Kuukautiskierrosta tulee pysyvä osa tytön ja naisen elämää rajoituksineen ja mielialan muutoksineen. "Ne" hankaloittavat joskus naisen elämää. Kun nainen on erityisen pahalla tuulella, mies tietää sen johtuvan "niistä". Elämäntilanteesta riippuen "niiden" tuloa odotetaan tai pelätään. Vaihdevuosien aikana nainen ei voi luottaa omaan ruumiiseensa ja kohtuunsa. Se voi vuotaa pieniä pisaroita tai valua valtoimenaan, vähitellen kuukautisvuoto muuttuu epäsäännölliseksi ja loppuu. Kohdun kyyneleetkin siis ehtyvät pitkään itketyn itkun jälkeen. Aina kyynelten loppuminen ei kuitenkaan merkitse surun laantumista. Menopaussissa rauhoittuva kohtu herättelee naisen mielen kohtaamaan ja käsittelemään elämän rajallisuutta. Vaikka tietoinen ymmärrys lasten saamisen aikojen päättymisestä olisi kirkastunut jo kauan sitten, lopullinen kokemuksellinen ymmärrys oman hedelmällisyyden päättymisestä tulee kohdattavaksi - olipa naisen suhde lapsiin ja vanhemmuuteen ollut minkälainen tahansa.
Suojaamattoman seksin tai ehkäisyn pettämisen jälkeen ei-toivotun raskauden voi välttää apteekista saatavalla reseptivapaalla jälkiehkäisytabletilla. Se tulee kuitenkin ottaa 12 tunnin sisällä yhdynnästä eikä sen teho ole varma ylipainoisilla naisilla. Jälkiehkäisy jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä sen saatavuus lisää vastuuttomuutta ja välinpitämättömyyttä ehkäisyn suhteen. Toiset uskovat sen vähentävän raskauden myöhemmissä vaiheissa tapahtuvia keskeytyksiä. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Marja-Leena Kemppainen esitti hallitukselle vuonna 2002 kirjallisen kysymyksen jälkiehkäisyn kontrolliin saamisesta ja sen haittavaikutusten selvittämisestä.
Raskauden keskeytys voidaan tehdä yhden lääkärin päätöksellä ennen 12. raskausviikon päättymistä, kun nainen on alle 17-vuotias, yli 40-vuotias tai synnyttänyt neljä lasta. Jos raskaus on saanut alkunsa rikoksesta, lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat naiselle huomattava rasitus, tai jos tulevien vanhempien sairaus rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta, tarvitaan raskauden keskeytykseen lausunto kahdelta lääkäriltä. Kun raskaus on kestänyt yli 12 viikkoa, se voidaan keskeyttää Valviran päätöksellä. Kestostaan riippumatta raskaus voidaan keskeyttää kahden lääkärin päätöksellä, mikäli sen jatkuminen tai synnytys olisi vaaraksi naisen terveydelle tai hengelle. Valviran päätös tarvitaan myös, kun keskeytyksen perusteena on sikiön vaikea sairaus. Duodecim terveyskirjaston mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2018 noin 8602 raskauden keskeytystä. Eniten niitä tehtiin 20-24-vuotiaille ja joka kolmas naisille, joille keskeytys ei ollut ensimmäinen. Raskauden keskeytys voidaan toteuttaa kirurgisena kaavintana tai lääkkeellisesti. Lääkkeellinen raskauden keskeytys tuli Suomessa käyttöön vuonna 2000 ja tällä hetkellä keskeytyksistä 97 % toteutetaan lääkkeellisesti.
Raskauden keskeyttäminen ei koskaan ole naiselle yksinkertainen tai helppo ratkaisu. Vaikka tieto ja yhteisymmärrys raskauden jatkumisen seurauksista tai elämäntilanteen vaativuus ja valmius vanhemmuuteen ei olisi selvää, keskeytyksestä seuraa monia psyykkisiä haasteita. Vaikka kumppani, läheiset tai ympäristö eivät syyllistäisi naista keskeytyksen vuoksi, se vääjäämättä herättää syyllisyyden tunteita, ja luvattomalta tuntuvaa surua. Mikäli keskeytyksestä ei voi kertoa kenellekään, ristiriitaisten tunteiden yksin kantaminen on raskasta. Joskus miehen on vaikea ottaa kantaa raskauden jatkumiseen tai keskeyttämiseen, sillä raskaus ei tapahdu hänen ruumiissaan. Kokemus siitä, kannettiinko vastuuta yhdessä tai oliko päätös todella yhteinen, voi naisella ja miehellä olla erilainen. Vaikeiden asioiden tapahtuessa niistä tulee jotenkin selvitä. Siksi raskauden keskeytykseen liittyneet tunteet voivat koteloitua ja aktivoitua uudelleen myöhemmin elämässä, esimerkiksi menopaussin alkaessa. Nuoruusvuosina tapahtunut raskaudenkeskeytys, siihen liittyneet ristiriitaiset tunteet ja puhumattomuus voivat purkautua myöhemmin parin välillä läheisyyden mahdottomuutena tai seksuaalisina ongelmina.
Kun nainen ei toiveistaan huolimatta tule raskaaksi voi kohtu kyyneleineen muodostua hänelle viholliseksi. Lapsettomuustutkimukset voivat merkitä pitkäkestoista ajanjaksoa, jossa rakkauden kokemusten sijaan naisen sisätilaan tunkeutuu yhä uusia instrumentteja. Oma ruumis tuntuu pettävän sille asetetut odotukset. Epäonnistuneiden yritysten toistuessa voi olla vaikeaa päästää irti onnistumisen ajatuksesta. Milloin on oikea aika lopettaa? Miten voi hyväksyä tosiasian, ettei raskaus ole itselle mahdollinen? Miten surra yksin ja yhdessä puolison kanssa? Jos yhteistä lasta ei voi saada, mitä muuta hyvää ja luovaa suhteesta voi syntyä?
Kun kutsumaton kuolema vierailee kohdussa, raskaus keskeytyy odottamatta. Sen tapahtuessa alkuraskauden aikana läheisten ja ystävien voi olla vaikeaa ymmärtää keskeytymiseen liittyvää surun määrää. Varhaista keskenmenoa menetyksenä vähätellään. Naista pyritään lohduttamaan toteamalla uuden raskauden varmaankin pian alkavan. Puolisoiden voi olla vaikeaa jakaa keskeytyneen raskauden herättämiä tunteita, sillä raskaus on ruumiillisena kokemuksena ollut naiselle jo todellisuutta, vaikka tulevalle isälle se kenties ei vielä ole konkretisoitunut. Jos keskenmenoja on useita, uuden raskauden alkua jo sävyttää pelko sen keskeytymisestä. Toivon uudelleen viriäminen voi olla vaikeaa, kun sitä varjostaa huoli. Mikäli kohtu ei tyhjene varhaisen keskenmenon yhteydessä, se tyhjennetään lääkkeillä. Vaikka kotona toteutettava lääkkeellinen kohdun tyhjennys on naisen ruumiille kaavintaa lempeämpi toimenpide, se voi merkitä naiselle joutumista selviämään kokemuksesta yksin. Jo pidemmälle edenneen raskauden päättyminen vauvan kuolemaan kohdussa merkitsee vanhemmille kuolleen vauvan synnyttämistä. Psyykkisestä haastavuudestaan huolimatta sen on kuitenkin todettu auttavan suruprosessia ja se on mahdollisia tulevia raskauksia ajatellen äidille kirurgista toimenpidettä parempi vaihtoehto. Keskeytyneet raskaudet koetaan usein menetettyinä lapsina, jotka eivät lakkaa elämästä jollakin tavalla ajatuksissa elämän aikana. Joskus vasta myöhemmät elämän menetykset herättävät ruumiilliset surumuistot. Vanhuudessa oman puolison kuollessa myös yhteisten menetettyjen lasten merkitys avautuu uudelleen. Suru puolisosta voi mahdollistaa surun lapsista, jotka olisivat voineet olla yhteisiä.
Päivi Hintsasen (2018) Kyynelpuutarhurin päiväkirja on kirja täynnä kyyneliin liittyviä taideteoksia, runoja ja pohdintoja. Kirjan luvussa Hyvän ja pahan kyynelpuu Päivi kirjoittaa: "Alati muuttuvaa Hyvän ja pahan kyynelpuuta ympäröi siksi outo ilon ja melankolian yhdistelmä. Mietin usein, kuinka kummallinen olotila jatkuva muutos on. Ei voi olla iloitsematta uusista aluista ja mahdollisuuksista, mutta samanaikaisesti luopuu vanhasta, josta ei haluaisi luopua ja jota ei haluaisi unohtaa - ei ihan vielä." Vaikka Päivi kirjoittaa itkusta, uskallan lainata ajatuksia myös kohdun kyyneleisiin. Kohtu on naisen sisätila, joka symboloi naisen kykyä sisällyttää, kasvattaa suojellen sisällään ja luoda uutta elämää. Nainen voi omistaa nämä psyykkiset kyvyt riippumatta siitä, onko hänen kohtunsa konkreettisesti tallella. Elämän aikana koettua ei tarvitse unohtaa. Vanhuuden tullen kokemukset voivat nivoutua mielessä kokonaiseksi tarinaksi omasta elämästä. Siten yhdeksänkymmentävuotias voi elämänsä loppuvaiheessa kokea suurta surua kaikista niistä lapsista ja lapsiajatuksista, joita hänen kohtunsa kantoi, jätti kantamatta tai joita se syystä tai toisesta kyynelehti.
Sanna Aavaluoma