Kuumottava meno paussilla

Ikääntyminen on arvokas elämänvaihe, joka merkitsee naisen elämässä monenlaisia muutoksia. Muutokset näkyvät ja tuntuvat kaikilla elämän merkityksellisillä osa-alueilla: omassa ruumiissa, mielessä, parisuhteessa, seksuaalisuudessa, perhe-elämässä, ystäväverkostossa ja työelämässä. Osa-alueiden yhteen kietoutuminen selittää sitä, miksi toisille muutokset ovat kuormittavia, turhauttavia ja pelottavia ja toisille ne tuottavat elämään helpotusta, vapautumista ja uudenlaista voimaantumista. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vaihdevuosien ympärillä tapahtuvia asioita ja niiden vaikutusta naisen seksuaalisuuteen. Jääkö seksuaalinen meno paussille menopaussin myötä? Voivatko vaihdevuosien kuumottavat oireet kääntyä uudelleen kuumottavaksi haluksi?

Vaihdevuodet tarkoittavat naisen elämässä ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Vaihdevuosien aikana munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu. Menopaussi tarkoittaa viimeisiä spontaaneja kuukautisia. Menopaussista puhutaan, kun viimeisistä kuukautisista on kulunut vuosi. Suomalaisilla naisilla menopaussi tapahtuu keskimäärin 51 -vuotiaana, suurimmalla osalla 45-55 vuoden välillä. Mikäli kohtu ja munasarjat tai molemmat munasarjat joudutaan sairauden hoitona poistamaan, vaihdevuodet alkavat iästä riippumatta. Kohdun poisto aiheuttaa kuukautisten päättymisen. Jokainen nainen kokee menopaussin vääjäämättä. Yksilöllisten erojen lisäksi jotkin asiat vaikuttavat sen alkamisaikaan. Syövän hoidossa usein välttämätön kemoterapia aikaistaa vaihdevuosien alkamista. Kuukauden kestoinen kemoterapia lyhentää hedelmällistä aikaa 1,5 vuodella. Tupakointi aikaistaa menopaussia vuodella tai kahdella. Megan Arnot ja Ruth Mace (2020) toteavat Yhdysvaltalaisessa SWAN kohorttitutkimuksessa (N= 2936) säännöllisen seksuaalisen aktiivisuuden puolestaan viivästyttävän menopaussia. Tutkimuksessa seksuaalinen aktiivisuus tarkoitti yhdyntöjä, oraaliseksiä, seksuaalista koskettelua ja masturbointia. Säännöllisyydellä tutkimuksessa tarkoitettiin naisella kerran viikossa tai kerran kuukaudessa olevaa seksiä.

Vaihdevuosioireet ovat kiusallisia ja elämää haittaavia. Vaihdevuosia ennakoivat oireet liittyvät kuukautishäiriöihin. Hedelmällisessä elämänvaiheessa emätintä suojannut paksu limakalvo ohentuu vaihdevuosien myötä tapahtuvien hormonaalisten muutosten seurauksena. Ohut limakalvo on alttiimpi tulehduksille, ärsytykselle ja kirvelylle. Vuodot tulevat epäsäännöllisiksi ja voivat olla runsaita. Jatkuva valppaus ja varautuminen mahdolliseen vuotoon pitää elämänvaiheen mielessä ja voi rajoittaa omaa aktiivisuutta ja toimintaa. Virtsaamistarve voi tihentyä. Verenkierrossa tapahtuvat muutokset kohottavat ruumiinlämpöä ja aiheuttavat useiden minuuttien kestoisia kuumia aaltoja, joihin voi liittyä myös päänsärkyä, pahoinvointia tai keskittymisvaikeuksia. Masentuneisuus, ahdistuneisuus, saamattomuus, uupumus ja ärtyneisyys ovat tavallisia mielialan muutoksia. Fyysisinä oireina unettomuus, nivelkivut, kuumat aallot sekä voimakas hikoilu päivä- tai yöaikaan ovat rasittavia sekä mielelle että ruumiille. Oireet kestävät yksilöllisesti vaihdellen vuodesta viiteen vuotta ja kuormittavat myös parisuhdetta. Hormonikorvaushoidosta on monelle apua. Korvaushoitojen pitkäaikaisella käytöllä on myös riskejä, joista on tärkeä keskustella oman hoitavan gynekologin kanssa.

Naisen mieli pyrkii jäsentämään ja hyväksymään muuttuvaa todellisuutta. Ikääntymiseen liittyy aina vähittäin kirkastuva ymmärrys elämän rajallisuudesta. Omien rajojen ymmärtäminen herättää tarpeen pohtia omaa elettyä elämää. Painottuuko oma elämänhistoria pettymysten vai kiitollisuuden puolelle? Työstettäviä kysymyksiä ovat: Mitä olen elämässäni naisena saanut aikaan? Minkälaisena näen naisen aseman ja elämän omassa suvussani? Mitä sellaista mahdollistui minulle, josta isoäitini ei osannut edes unelmoida? Mitä äitiys on minulle merkinnyt? Olenko saanut nauttia äitiydestä? Onko siihen liittynyt menetyksiä, surua, traumoja? Muodostuiko oma lapsiluku itselle tyydyttäväksi? Olisinko halunnut saada enemmän lapsia? Entä jos lapsia ei tullut lainkaan? Vaikka ajatus raskaudesta olisi ollut jo kauan pois mielestä, oman hedelmällisyyden päättyminen herättää surun raskauden mahdollisuuksien päättymisestä. Voiko elämän jatkumisen nähdä omissa lapsissa ja iloita heidän elämästään ja tulevaisuudestaan? Mahdollisuus isovanhemmuuteen avaa oven uuden elämän ihmettelyyn ja sukupolvien ketjun jatkumiseen.

Vaihdevuosia elävän perheellisen naisen elämässä on usein aikuisuuden kynnyksellä olevia lapsia. Seksuaalinen energia voi perheessä olla runsasta ja nuorissa kukkaan puhkeava tietoisuus omasta seksuaalisuudesta voi olla menopaussissa olevalle äidille ahdistavaa. Siten lasten edessä odottava elämä voi herättää naisessa tiedostamattoman kateuden ja kilpailunhalun suhteessa lapsiinsa. Vieläkö joku voisi olla kiinnostunut minusta? Kokeeko joku minut vielä viehättävänä ja haluttavana? Jos perhe-elämä on merkinnyt parisuhteessa puolisoiden välisen läheisyyden, intiimiyden ja seksuaalisuuden vähittäistä kuivumista, voi herätä toive seksuaalisen ilon ja halun suhteessa uudelleen syttymisen mahdollisuudesta ja pelko sen mahdottomuudesta. On tärkeää uskaltautua kohtaamaan nämä kysymykset oman kumppanin kanssa.

Vaikka ikääntyminen yleensä merkitsee jonkinlaista hidastumista ja rauhoittumista, menopaussi ei kuitenkaan välttämättä merkitse seksuaalisen aktiivisuuden ja nautinnon päättymistä. Päinvastoin, vapautuminen mahdollisen raskauden alkamisen huolesta vapauttaa nauttimaan seksistä ilman ehkäisyä. Omat ja mahdollisen puolison tarpeet ovat nyt keskiössä toisin kuin aikana, jolloin lapset olivat pieniä. Parisuhteessa voi avautua mahdollisuus löytää oma kumppani uudelleen. Yhteiset elämänkokemukset ja jaettu matka antavat sille hyvän pohjan. Eronneelle tai leskelle oman itsen ja halun kuuntelu ja löytäminen avaavat mielen uudelle suhteelle.

Vaihdevuosiin liittyvien kuumien aaltojen myötä moni nainen alkaa kantaa käsilaukussaan viuhkaa kiusallisten oireiden helpottamiseksi. Tiesitkö, että 1600-1800 -luvuilla Euroopassa viuhkaa käytettiin myös viestinnän ja flirttailun välineenä? Pariisissa perustettiin viuhkantekijöiden ammattikunta 1600-luvun lopulla. 1800 -luvulla niitä alettiin valmistaa teollisesti. Viuhkakielen oppimista varten järjestettiin erilaisia kursseja. Jos puheyhteys ja läheisyys oman puolison kanssa ovat hiipuneet ruuhkavuosien myötä, voi kuumia aaltoja häpeämisen sijaan hyödyntää viuhkan avulla kipinöiden elvyttämiseen palkeiden tavoin. Jotta et olisi liian salaperäinen, lähetä viuhkakielen sanakirja puolisollesi vaikkapa tekstiviestinä. Minkä seuraavista viesteistä sinä haluaisit kumppanillesi löyhytellä seuraavan kuuman aallon tullessa?

• Avoin viuhka sydämen päällä: Olet voittanut rakkauteni
• Puoliavoin viuhka huulilla: Voit suudella minua
• Viuhkan kärjen koskettaminen: Toivon voivani puhua kanssasi
• Viuhkan vieminen huulille: Kyllä
• Viuhkan vieminen leualle: Ei
• Avaa viuhka täysin auki: Odota minua

P.S. Viuhkan antaminen äidille: Suhteemme on loppu

Sanna Aavaluoma