Lapua 1976

Toni Kurkimäen vuonna 2023 ohjaama elokuva Lapua 1976 perustuu 13.4.1976 Lapuan patruunatehtaalla tapahtuneeseen suuronnettomuuteen, jossa kuoli 40 ja loukkaantui 60 ihmistä. Tositapahtumien puitteissa elävät kuvitteelliset henkilöt herättävät historian eloon inhimillisinä tarinoina. Lapua on kertomus koko kansakuntaa koskettaneesta onnettomuudesta sekä sen varjossa uudelleen eloon heräävästä nuoruuden rakkaudesta, menneisyyteen liittyvistä salaisuuksista, kontrollista, menetyksistä, surusta ja hyväksytyksi tulosta.

Lapuan patruunatehtaan työntekijä Matti Holman sydän sykähtää ylimääräisiä lyöntejä, kun tehtaan lataamoon ilmestyy tuttu hahmo. Matin nuoruuden rakkaus Kaisa on palannut vuosien jälkeen Lapualle ja aloittaa työt tehtaalla. Matti ymmärtää nopeasti edelleen rakastavansa Kaisaa. Kaisan isä, patruunatehtaan johtaja Aarne Mäkelä ei ole tilanteesta yhtä ilahtunut. Hän kutsuu Matin puheilleen ja tekee yksipuolisella ilmoituksella selväksi, että Matin on parasta pysyä kaukana hänen tyttärestään. Kaisan ja Matin välinen vetovoima on tallella, mutta Kaisa vaikuttaa vaivautuneelta. Aarnen syntymäpäivän kunniaksi tehtaan järjestämissä juhlissa Aarne ilmoittaa kaikille ilouutisen Kaisan kihlautumisesta lääkäri Juhani Stenforsin kanssa.

Tunteiden vahvistuessa Kaisa kertoo Matille tältä salaamansa totuuden. Kymmenen vuotta sitten Kaisa tuli Matille raskaaksi. Aarne vaati raskauden keskeytystä, mutta Kaisa päätti synnyttää lapsen ja antaa sen adoptoitavaksi. Kaisa on säilyttänyt yhteyden tyttäreensä Mariaan Kaisa-tätinä, mutta Matti on elänyt kuluneet kymmenen vuotta luullen, että Kaisa noudatti isänsä tahtoa. Matti ei syyllistä tai tuomitse Kaisaa, vaan haluaa tulla osalliseksi lapsensa elämään. Matin ja Kaisan mielissä kypsyy suunnitelma lähteä yhdessä pois Lapualta. Kaisa aikomus lähteä Juhanin siitä tietämättä epäonnistuu Juhanin löytäessä Kaisan matkalaukkuineen eteisestä. Omistamisenhaluisen Juhanin todellinen luonto paljastuu, hän alkaa pahoinpidellä Kaisaa. Juhanin väkivaltainen käytös ei alista Kaisaa. Hän pysyy päätöksessään ja jättää Juhanin.

Yksi elokuvan hienoista hetkistä nähdään Aarnen, Juhanin, Kaisan ja Matin yhteisessä kohtaamisessa. Juhanin kuvitelma Aarnen asettumisesta hänen puolelleen romahtaa isän astuessa tyttärensä puolelle palauttaen Juhanin realiteetteihin. Kaisa ja Matti kertovat Aarnelle suunnitelmistaan. Aarne moittii Mattia tämän vastuuttomuudesta nuorena ja toteaa, että tosimies olisi kosinut tyttöä eikä jättänyt tätä pulaan – ja olisi lisäksi käskenyt vanhoillisen isän painua helvettiin. Matti ottaa esille läpi vuosien säästämänsä kihlasormuksen, kosii Kaisaa ja toteaa "Painu sinä Aarne helvettiin." Tyytyväinen hymy Aarnen kasvoilla kertoo hänen nyt hyväksyvän Matin ja Kaisan rakkauden.

Kaisan ja Matin onni jää lyhyeksi, sillä pian tapahtuu Suomen rauhanajan tuhoisin onnettomuus. Räjähdys synnyttää epätoivoa, pelkoa ja kauhua koko kaupungissa. Palokunnassa vapaaehtoisena toimiva Matti osallistuu räjähdyspaikan raivauksiin etsien kuumeisesti kadoksissa olevaa Kaisaa. Etsinnät päättyvät surullisesti. Matti menettää Kaisan toistamiseen löytäessään tämän Seinäjoen sairaalaan siirrettyjen uhrien joukosta. Onnettomuuden uhrien siunaustilaisuudessa, johon saapuu myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen, Aarne hyvästelee tyttärensä yhdessä tyttärentyttärensä kanssa.

Suuronnettomuudet aiheuttavat laaja-alaista traumatisoitumista, joka vaikuttaa yksilöiden, perheiden ja jopa koko kansakunnan elämään usean sukupolven ajan. Trauman siirtyminen sukupolvelta toiselle voi tapahtua monella tasolla: neuraalisesti, hormonaalisesti, kognitiivisesti ja käyttäytymisen kautta. Puhumattomuus altistaa ylisukupolviselle traumatisoitumiselle. (Salakari 2021). Siirtotaakoista vapautuminen tapahtuu tutkimalla niitä yhdessä toisten kanssa. Kun trauman kokenut saa mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan, hän tulee tietoisemmaksi siitä, mitä hänelle on tapahtunut. Vaikka trauma kokemuksena ei häviä, ihminen voi vapautua sen aiheuttamista oireista. (Perttula 2017)

Lapuan suuronnettomuuden tapahtuessa ei Suomessa ollut vielä virallisia auttamisprotokollia. Välittömästi onnettomuuden jälkeen Helsingin Lastenlinnan sairaalasta lähti kolme työntekijää auttamaan loukkaantuneita ja heidän läheisiään. Tätä onnettomuutta voidaankin pitää suomalaisen kriisiauttamisen alkuna. Debriefing on menetelmä, jossa keskustellen käsitellään onnettomuuden herättämiä tunteita. Sitä ei tule tehdä onnettomuuden uhrien vielä ollessa shokkivaiheessa, jonka tehtävä on suojella liian tuskallisilta tunteilta. Ammattilaisten on kuitenkin hyvä kohdata onnettomuudessa olleita mahdollisimman pian. Shokkivaiheen aikana työntekijöiden työskentely kohdistuu huolenpitoon, välittämiseen ja käytännön arjen tukemiseen. Debriefing -menetelmän käytöstä on kansainvälisesti kiistelty, mutta esitetyn kritiikin on myöhemmin todettu perustuneen manuaalien joustamattomaan käyttöön. Tänä päivänä Suomessa onnettomuustilanteissa kriisiapu pyritään käynnistämään jo onnettomuuspäivänä. (Haaramo 2017).

Hyvin tehty elokuva tarjoaa katsojilleen terapeuttisen väylän vaikeiden kokemusten ja tunteiden käsittelyyn. Lapua -elokuvassa terapeuttisia elementtejä on monia. Onnettomuudesta on kulunut 50 vuotta ja onnettomuudessa mukana olleita on vielä elossa. Vasta nyt tapahtumia voidaan käsitellä taiteen keinoin. Elokuva on Lapualla varttuneelle ohjaajalleen Kurkimäelle myös henkilökohtainen. Elokuvan lehdistömateriaalissa hän kirjoittaa pohtineensa "Miten kertoa tapahtuneesta, joka muutti niin monen elämän täysin? Miten käsitellä tragediaa, joka vaikutti kotikaupunkiini, sukulaisiini, perheeseeni tavalla, joka ei tunnu haavojen auki repimiseltä, vaan antaisi mahdollisuuden käsitellä traumaa, josta ei koskaan kunnolla puhuttu?" Aineistoa elokuvaan on kerätty kymmenen vuoden ajan mm. haastattelemalla turmapaikalla olleita henkilöitä. Elokuvan tarkkaan rakennettu ajalle uskollinen kuvasto ja puvustus on kuin aikamatka niillekin, joita tapahtuma ei henkilökohtaisesti koskettanut. Elokuvan hautajaiskohtauksessa nähdään suurin uudessa suomalaiselokuvassa nähty avustajamäärä, alkuperäisen tunnelman tavoittamiseksi heitä tarvittiin noin 600. Hautajaiskohtaus kuvattiin todellisen siunaustilaisuuden vuosipäivänä ja elokuvassa siunauksen suorittanutta piispaa esittää siunauksen todellisuudessa tehneen poika, pitäen saman puheen kuin isänsä vuonna 1976. (Jaakkola 2023)

Vaikeistakin menetyksistä voi myöhemmin surun kautta syntyä jotakin uutta ja hyvää. Tänä päivänä patruunatehtaan kiinteistöt on kunnostettu ja niissä toimii kulttuuri- ja yrityskeskus Vanha Paukku. Lapua-elokuvan voi siis nähdä ja kokea alkuperäisellä onnettomuuspaikalla.

Sanna Aavaluoma

Rooleissa

• Matti Holma Konsta Laakso

• Kaisa Mäkelä Linnea Leino

• Aarne Mäkelä Hannu-Pekka Björkman

• Juhani Stenfors Leo Sjöman

Lähteet

1. Haaramo, Soili. Suuronnettomuuksien kriisityön ja psyykkisen jälkihoidon alku Suomessa. Luento Therapeia-säätiön Kriisiterapian täydennyskoulutuksessa 25.8.2017

2. Jaakkola Pauliina. Tiesitkö, että Lapua 1976 elokuva esitetään räjähdyspaikalla? YLE 5.8.2023

3. Niemistö, Elina. Elokuva Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä nosti muistot pintaan – ennakkonäytöksen näki useita tragenian kokeneita. YLE 24.8.2023 https://yle.fi/a/74-20046628

4. Perttula Merja (2017). Kannatko mummosi taakkaa? Historian tutkiminen vapauttaa. Tehy 24.2.2017 https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/kannatko-mummosi-taakkaa-historian-tutkiminen-vapauttaa

5. Salakari Helena. Ylisukupolvinen trauma voi yltää neljänteen polveen asti. YLE 12.2.2021 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/12/ylisukupolvinen-trauma-voi-yltaa-neljanteen-polveen-astihttps://vanhapaukku.fi/historia/

6. https://www.sttinfo.fi/tiedote/lapua-1976--elokuvan-paarooleissa-nousevat-tahdet-saana-koivisto-ja-konsta-laakso?publisherId=69819036&releaseId=69924531
   

7. Lapua 1976. Joskus sattuma muuttaa elämän. Lehdistömateriaali.