Miinoja rakkauden meressä

Hääpuheissa elämää verrataan usein mereen ja naimisiin menoa purjehtimisena avioliiton satamaan. Vertauskuva on kaunis, mutta ei liene pysyvä tavoitetila purjehtimista rakastaville tai meriseikkailuja kaipaaville. Jos sitoutuminen parisuhteeseen on vain satamassaoloa, se muuttuu nopeasti rajoittavaksi ja tukahduttavaksi. Miksi omistaa vene, jos ei pääse merelle? Mutta onko pariskunnalla yhteinen käsitys siitä mitä vene, satama tai purjehdus vertauksessa edustavat? Kuvaako vene parisuhdetta, läheisyyttä, seksiä vai kaikkia niitä? Merkitsevätkö meri ja purjehtiminen parisuhteen haasteita, myrskyvaaroja ja pelkoa vai intiimiyttä, luovuutta ja seksiä? Kuuluuko satamassaoloon seksiä vai onko satama vain välitila? Suhteeseen sitoutumisen herättämässä ahdistuksessa lienee kyse sen pelosta, että sitoutuminen merkitsisi elämän loppua ja mahdollisuuksien kaventumista. Mistä tiedän, onko tämä sitä mitä haluan? Mistä tiedän, onko hän se oikea? Jos parisuhdetta sen sijaan ajatellaan pysyvänä turvasatamana, josta yhdessä levon ja huolletuksi tulon jälkeen voidaan suunnata yhdessä uudelle purjehdukselle, heräävät meren äänet, tuoksut ja suolainen maku mielikuvissa. Rakkauden merellä on myös vaaroja. Luontoon kuuluvien vaarojen lisäksi mereen kätkeytyy sinne ihmisen luomia uhkia. Erilaisten merimiinojen tarkoitus on tuhota laivoja tai sukellusveneitä. Meren pohjaan ankkuroitu kosketusmiina kelluu vedenpinnan alapuolella ja räjähtää, kun alus koskettaa miinassa olevaa tuntosarvea. Herätemiina odottaa pohjassa aluksen saapumista yläpuolelleen. Aluksen liikkumisen aiheuttama veden paineen muutos saa miinan räjähtämään. Ajomiinat ajelehtivat meressä vapaana ja tähysmiina räjäytetään kauko-ohjauksella maista käsin. Miten miinat voisivat auttaa meitä ymmärtämään kahden välistä parisuhdetta ja sen seksuaalisuuden ongelmia?

Elämässä luonnolliset asiat (vanhemmuus, ikääntyminen, menetykset) ja odottamattomat tapahtumat (keskenmenot, loukatuksi tulemiset, luottamuksen rikkoutuminen) ovat kuin emotionaalisia virtauksia, jotka kuljettavat paria merillä. Kosketusmiinat sisältävät usein näihin tapahtumiin liittyneitä kivuliaita asioita, joista on selviydytty, kun on pitänyt selviytyä. Kivuliaat tunteet ovat koteloituneet ja odottavat mykkinä ilmoille pääsyn ja kuulluksi tulemisen aikaa. Miinan ankkurointi meren pohjaan varmistaa sen, että miinaan säilötyt tunteet eivät pääse katoamaan. Näistä tunteista tai tapahtumista tavalla tai toisella muistuttavat uudet elämäntapahtumat nostavat sisäistä painetta lähteä liikkeelle tai muuttaa hieman reittiä kohti kosketusmiinaa. Siihen osuminen räjäyttää mielen sopukoissa uinuvat kokemukset ja torjutut tunteet esiin ja tekee läheisyyden ja intiimiyden vaikeaksi tai mahdottomaksi tai vaikuttavat seksuaalisten häiriöiden kehittymiseen.

Herätemiinoja ovat puolisoiden omat henkilökohtaiset keskeneräisyydet, jotka odottavat ratkaisua tai kirkastumista. Puolison kanssa oleminen aktivoi nämä keskeneräisyydet. Parisuhteen liikkeiden aiheuttama veden väreily saavuttaa herätemiinan, jolloin sen kätkemät räjähteet osuvat parisuhteeseen. Tätä väreilyä ja sen seurauksia kutsutaan myös parisuhteen projektiivisiksi prosesseiksi, joissa jotakin itselle vaikeaa tai itsestä puuttuvaa on sijoitettu toiseen. Toinen aletaan silloin tietyissä tilanteissa kokea uhkaavana, tunkeutuvana, kontrolloivana, vaativana, epäluotettavana tai häneen kohdistuu korostuneessa määrin toiveita ja odotuksia hoivasta, hellyydestä, huomiosta, määrätietoisuudesta ja aloitteellisuudesta. Myös voimakkaat äänet, huutaminen ja vihan purkaukset tai hiljaisuus ja mykkyys voivat toimia herätteinä.

Vapaana ajelehtiviksi ajomiinoiksi voidaan ajatella tilanteita tai asioita, joiden kohtaamista yritetään välttää. Kun pysähtymisen ja asian ajatteleminen ja kohtaaminen on mahdotonta, sisäiset yllykkeet muuttuvat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuhoaa suhteessa olevaa hyvää. Välttävälle tai väistävälle toiminnalle on tyypillistä todellisten tunteiden itseltä ja toiselta peittäminen tai kieltäminen. Oma toiminta koetaan perusteltuna, sillä se suojelee itseä haavoittuvuuden tunteilta. Toiminnan seurauksena miina jää huomaamatta ja törmäys siihen tapahtuu.

Tähysmiinaksi voidaan ajatella sellaista toimintaa, joka tehdään toiselta salaa tai suhdetta rikkoen. Puolison mitätöiminen ja jatkuva kritisoiminen tai lähtemisellä ja erolla uhkaaminen ovat takuuvarmoja keinoja heikentää suhteessa olevaa luottamusta, turvaa, iloa, intoa ja leikkimielisyyttä, jotka ovat edellytyksiä seksuaaliselle vapautumiselle suhteessa. Rinnakkaissuhteen rakentaminen suhteessa, jonka yhteinen tavoite on kahdenvälisyys ilman ulkopuolisia kumppaneita, on laivanupotuksen pelaamista. Vanhanajan merimiehet olivat tunnettuja myös siitä, että laivan saapuessa satamaan he löysivät nopeasti tiensä laivatyttöjen luo. Pitkään merillä olleilla saattoi olla eri maiden satamissa tuttuja tyttöjä odottamassa. Merimiehet kuvaavat pitkien laivamatkojen yksinäisyyttä ja niillä syntyvää läheisyyden kaipuuta. Monessa parisuhteessakin puolisot kokevat kyntävänsä yksin rakkauden merta. Ellei yhteyttä omaan kumppaniin ole olemassa, on ymmärrettävää, että mieli etsiytyy iloisten tyttöjen tai poikien seuraan. Mieli on jokaisella vapaa ja kahlitsematon. Jos sitä ei voi kuunnella, alkaa toiminta ilman ajattelua. Suhteen rajat ovat suhdekohtaisia. Sen määritteleminen, ovatko molemmat halukkaita sitoutumaan kahden väliseen parisuhteeseen selkiyttää tilannetta silloinkin, kun jommankumman kertaluontoinen tai pidempään jatkunut rinnakkaissuhde on tullut esiin.

Kun pari hakeutuu hoitoon, he kokevat olevansa liian tuntemattomilla vesillä, myrskyn silmässä tai sen riepottelemia. Joskus pari on havainnut vaarallisen miinan, jonka pelätään räjähtävän. Räjähtäneen miinan jäljiltä vastaanotolle tullaan suhteen riekaleiden kanssa pohtimaan vieläkö sen saisi korjattua. Kauan sitten tapahtunut onnettomuus tai trauma voi aktivoitua ja aiheuttaa haluttomuutta tai seksuaalisuuden pelkoa. Koetut räjähdykset voivat edelleen olla läsnä ruumiillisina kipuina tai laukeamisen pelkona. Syyllisyys siitä, että itse on aiheuttanut jotakin pahaa estää rentoutta ja aktiivisuutta. Elämää tai kumppania kohtaan liittyvät pettymykset voivat sammuttaa seksuaalisen halun, tai kanavoitua seksuaalisuuteen niin, että todelliset syyt ja ongelmat naamioituvat seksiin liittyviksi vaikeuksiksi. Ongelmat voivat myös liittyä suhteen rajojen rikkoutumiseen tai siihen, että toiveet seksin määrästä tai tyylistä ovat kovin erilaisia. Joskus prosessi auttaa paria havahtumaan miinan olemassaoloon. Joskus taas asioiden prosessointi herättää niin suurta ahdistusta, että jompikumpi alkaa virittää sellaista. Kun miinan räjähdys on vaurioittanut suhteen rakenteita, on korjaava työ aloitettava reikien paikkaamisella tai osittaisella uudelleenrakentamisella. Hellyys, läheisyys ja seksi toimivat myös uudelleenrakennuksen aineksina, mutta liiallinen tai yksipuolinen keskittyminen seksin määrään tai tekniikkaan on yhtä turhaa kuin tehokkaamman moottorin hankkiminen vuotavaan veneeseen.

Kaikkea elämässä ei voi ennakoida eikä elämän tuomia yllätyksiä voi tai tule edes yrittää poistaa. Tuntemattomille vesille lähteminen sisältää aina vaaran elementtejä. Tutuilta reiteiltäkin voi löytää aina uutta nautittavaa, mutta kokonaan uusiin maisemiin ei tutulta poikkeamatta pääse. Riittävä uskallus riskien ottoon on kuitenkin eri asia kuin uhkarohkea myrskyssä liikkeelle lähtö tai sääennusteen huomiotta jättäminen. Keskeinen kysymys vastaanotolla onkin, miten suhteessa voitaisiin löytää sellaisia merireittejä, joilla voidaan löytää uutta joutumatta liian vaarallisille vesille? Yhteisten merenkäynnin taitojen opettelu on tärkeää. Mielen sisäisten merikorttien omistaminen ja niiden lukemisen taito ovat käytännön taitoja, jotka auttavat myös suunnittelemaan matkaa niin, että sopivin välein löytyy turvasatamia, joissa voi levähtää, peseytyä, täyttää tyhjentyneitä tarvikevarastoja, korjata rikkoutuneita välineitä tai hankkia uusia. Samalla kartalla tai merikortilla purjehtiminen on edellytys sille, että molemmat voivat ymmärtää missä ollaan tai minne ollaan matkalla. Avomeri voi olla toiselle kokemus vapaudesta ja toiselle pelottava äärettömyys. Saaristomeri saarineen ja luotoineen voi olla toiselle mukavan kotoisaa ja toiselle liian ahdasta. Kun ollaan jommankumman epävarmuusalueella, tärkeintä on voida luottaa toiseen. Sitä paitsi, vaikka saaristoreiteillä ei todennäköisesti ole miinoja, voi sielläkin karauttaa karille.

Turvallisia vesiä!

Sanna Aavaluoma