Puolukkapoikia

Kalevalan kertomuksessa Marjatta löysi paimenessa ollessaan puolukkamättään. Mättäältä puolukka pomppasi Marjatan suuhun ja meni hänen vatsaansa. Näin alkoi Marjatan raskaus, josta syntynyt poika ristittiin myöhemmin Karjalan kuninkaaksi. Tarina neitseellisestä sikiämisestä on elänyt suullisena kertomuksena ja Kalevalaa lukemattomatkin tuntevat sanonnan "Syntyi poika puolukasta". Kun puhutaan jonkun tietämättömyydestä tai sivistyksen puutteesta, saatetaan sanoa, että hän on kasvanut perämetsässä. Kun jokin menee pieleen, sen sanotaan menevän metikköön tai päin mäntyä. Tänään kutsun teitä kanssani puolukkametsään, tarkastelemaan minkälaisia "puolukkapoikia" eli seksuaalisuuteen ja auttamiseen liittyviä uskomuksia on olemassa.

Ihmisellä on vahva tarve tietää ja olla oikeassa. Se merkitsee usein myös sitä, että hänen voi olla vaikeaa kysyä neuvoa tai apua silloin, kun sitä tarvitsee. Tietämättömyys tai sen paljastuminen voidaan kokea häpeällisenä. Kun asia, jota tietämättömyys koskee, herättää häpeän tunteita, sitä on vaikea ottaa puheeksi kenenkään kanssa. Tietoaukon täyttäminen on helppoa silloin, kun ihminen haluaa oppia jotakin uutta. Silloin hän saattaa todeta "Uskomatonta, olin aina luullut, että..." Haastavampaa on, kun ongelmia ylläpitää tosiasioina pidetyt tiedostamattomat uskomukset. Uskomukset ovat ohjanneet oman elämän ihmissuhteita, ne ovat osa itseä silloinkin, kun ne aiheuttavat itselle vahinkoa. Siksi niistä on vaikea luopua.

Väärin ymmärretystä faktasta tai puuttuvan tiedon tilalle rakennetusta oletuksesta on helpompaa luopua kuin pitkän ajanjakson, usein koko elämän aikana rakentuneesta tiedostamattomasta uskomuksesta. Psyko(seksuaali)terapiassa näitä oletuksia ja uskomuksia lähestytään kahdella erilaisella menetelmällä, psykoedukaatiolla ja läpityöstämisellä. Tunteiden validointi lieventää pelkoa omasta outoudesta. Anatominen kuva tai piirros voi auttaa fysiologisten ongelmien ymmärtämistä. Tiedostamaton uskomus hellittää armotonta otettaan, kun tulee mahdolliseksi kuunnella puolison omasta poikkeavaa uskomusta ja ymmärtää, miten kummankin uskomukset ovat syntyneet ja kehittyneet.

Valitettavasti terveydenhoitojärjestelmässämmekin kasvaa puolukkapoikia. Ne korostavat tietoa, tiedonantoa ja tietoista päätöksentekoa hyvinvoinnin lähteenä. Pitkäkestoisten kasvua tukevien suhteiden merkitystä ei arvosteta. Kun uskotaan liikaa tiedon voimaan, ihmisen ongelmien ajatellaan olevan ratkaistavissa oikeanlaisen tiedon avulla. Pahimmillaan potilaita ohjataan itseapuohjelmiin ja tehtäväsivustoille uskoen, että ongelmat ratkeavat lukemalla ongelmaa käsittelevää kirjallisuutta. On toki tärkeää antaa tietoa silloin, kun ongelmat liittyvät tiedon puutteeseen. Kun ongelmien taustalla on suhteessa oloa rikkovia ja tuhoavia uskomuksia tai itsearvostuksen puutetta, ei tieto paranna. Silloin tarvitaan pitkäkestoisempia menetelmiä, jotka tukevat elämää ja ihmissuhteita. Tarvitaan psykoterapiaa, jossa uudenlaiset kokemukset suhteessa olosta rakentuvat vähitellen ammatillisessa terapiasuhteessa ja sen tukemana omassa arjessa.

Vaikka psykoterapeutin tehtävä ei koskaan ole ottaa kantaa parin puolesta heidän elämänsä ratkaisuissa, hänellä on oikeus ja velvollisuus antaa auttavaa tietoa. Oikeaan aikaan osuva tieto, joka kumoaa haitallisen uskomuksen tai haastaa oman ajattelutavan, voi olla suhteen kehittymisen kannalta kullan arvoista. Tiedon antaminen ei vielä muuta mitään. Tiedon vastaanottaminen voi herättää hämmennystä, vastustusta tai halun olla eri mieltä. Kun uusi tieto puhuttelee, sitä voi alkaa kuunnella. Sen muuttuminen oivallukseksi mahdollistaa sen merkitysten havainnoinnin elävissä ihmissuhteissa.

Psykoseksuaaliterapiassa työstettäviä haitallisia suhteessa oloon liittyviä tiedostamattomia uskomuksia voivat olla esimerkiksi vakuuttuneisuus läheisyyden vaarallisuudesta, luottamuksellisen suhteen mahdottomuudesta, hylätyksi tulemisen vääjäämättömyydestä tai pelko siitä, että avoimuudesta seuraa ohitetuksi tai hyväksikäytetyksi tulemista. Näistä uskomuksista seuraa usein lähisuhteisiin eri asteista psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, niiden kohteena oloa tai käyttöä. Erilaisten elämässä ja psykoterapiassa tapahtuvien tilanteiden läpityöstämisessä törmätään uudelleen vanhoihin pelkoihin ja suojautumiskeinoihin, jotka voivat vähitellen purkautua tai sulaa.

Seuraavassa muutama esimerkki puutteellisesta tiedosta johtuvista oletuksista:

• Ehjää immenkalvoa pidetään merkkinä neitsyydestä. Todellisuudessa immenkalvo ei ole emättimen aukkoa peittävä kalvo. Se on emättimen aukon sisäpuolella oleva rengasmainen joustava poimu. Se voi revetä itsestään, urheillessa, itsetyydytyksessä tai tamponin käytön seurauksena.
• Ehkäisyyn liittyviä uskomuksia on monia. Keskeytettyyn yhdyntään luottaminen on niistä kenties vanhin. Vaikka mies onnistuisikin keskeyttämään yhdynnän ennen laukeamistaan, on menetelmä epävarma. Kiihottumisen aikana erittyvässä nesteessä on siittiöitä. Siemensyöksyn ennakointi tai kontrollointi ei myöskään ole kontrolloitavissa. Keskeyttämiseen keskittyminen on stressaavaa ja estää tilanteeseen heittäytymistä. Varmoihin päiviin luottaminen ehkäisymenetelmänä ei ole varma, sillä ovulaatiota ei aina voi tarkasti ennakoida. Lisäksi siittiöt voivat pysyä elossa useita päiviä.
• Peniksen koolla uskotaan olevan ratkaiseva merkitys seksuaaliseen tyydyttymiseen tai miehen mahdollisuuksiin tyydyttää nainen. Monilla miehillä on huolta oman peniksensä koosta ja useimmat pelkäävät sen olevan liian pieni. Pornoteollisuus ylläpitää uskomusta suuresta peniksestä naisen unelmien täyttymyksenä. Käytännössä se voi aiheuttaa kipua. Puolisoiden fyysinen yhteensopivuus on parikohtaista. Useimmiten naiset ovat tyytyväisiä oman kumppaninsa peniksen kokoon.
• Valmius seksiin tulisi monien mielestä olla olemassa kaiken aikaa. Tästä seuraa esimerkiksi esileikin merkityksen unohtaminen. On tärkeää ymmärtää ero mielessä seksuaalisuutta kohtaan olevan myönteisyyden ja ruumiillisen kiihottumisen välillä. Halu ei synny aina puolisoissa  samaan aikaan. Sitä voi ja tulee herätellä. Erektio on spontaani, se ei aina liity seksuaaliseen haluun tai kiihottuneisuuteen. 
• Käsitys Orgasmista hyvän seksin mittarina lisää syyllisyyden ja huonommuuden tunteita. Paine saada orgasmi samaan aikaan lisää molempien suorituspaineita. Rakastelu ja seksi voi olla tyydyttävää myös ilman orgasmia. Tärkeämpää on se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun toinen on lauennut.

Kuten puolukkametsässä uusia mättäitä löytyy matkalla syvemmälle metsään, uusia esimerkkejä voisi kuvata lukuisia. Toivottavasti tällä matkalla korin pohjalle kertyi kuitenkin sopiva määrä aterian lisukehilloksi tai piirakkaa varten. Tiesitkö muuten, että happamat puolukat auttavat ennaltaehkäisemään virtsatie- ja hiivatulehduksia?

Sanna Aavaluoma

Kuva Jouni Aavaluoma