Salainen puutarha

Fantasiamaailmalla on tärkeä merkitys ihmisen elämässä. Fantasiat voivat innostaa ja rohkaista meitä unelmoimaan ja iloitsemaan sellaisistakin asioista, joiden tiedämme ja hyväksymme olevan todellisuudessa saavuttamattomissa. Fantasiat voivat sisältää kaipausta ja viedä meidät kadotettuun aikaan ja todellisuuteen. Joskus ne voivat olla pakoa sietämättömästä todellisuudesta tai jonkin kipeän kokemuksen työstämistä. Fantasiat voivat olla tietoisia tai tiedostamattomia. Tietoiset fantasiat, mielikuvituksen voimalla syntyvät päiväunet mahdollistavat meille mielikuvissamme reaalimaailman rajoitusten unohtamisen. Tiedostamattomat fantasiat ovat synnyltään varhaisia, sisäisen kokemusmaailmamme rakennusaineita. Tietoisissa fantasioissa on aina mukana tiedostamattomia aineksia. Osa tiedostamattomasta tulee tietoisuuteemme unien kautta. Unessa mieli työstää näkijänsä kokemuksia ja kysymyksiä silloinkin, kun uneksija ei ole valmis vastaanottamaan sen sisältöä, eikä siis herätessään muista untaan. Seksuaalisissa fantasioissa tietoinen ja tiedostamaton maailmamme yhdistyvät. Seksuaalifantasioiden maailmaa voi ajatella salaisena puutarhana, jonka joko pidämme yksityisenä tai jaamme jonkun kanssa. Puutarha voi sisältää rehevyyttä ja kauneutta, mutta myös labyrintteja tai tiheikköjä, josta on vaikea löytää ulospääsyä.

Fantasiat ja seksuaalifantasiat ovat osa normaalia mielen toimintaa. Henrik Carpelan (2017) kirjoittaa, ettemme olisi ihmisiä ilman fantasiamaailmaamme. Muodostamme tiedostamattomia fantasioita kaikesta mitä koemme ja nämä fantasiat liittyvät piilotajunnassa jo oleviin mielikuviin. Harold Leitenberg ja Kris Henning (1995) toteavat seksuaalisten fantasioiden ymmärtämisen keskeiseksi ihmisen seksuaalisuuden ymmärtämisen kannalta. Seksuaaliset fantasiat ovat universaaleja, ne vaikuttavat ihmisen seksuaaliseen käyttäytymiseen ja kertovat hänen kokemuksistaan. Samoin kaikki se, mitä ihminen on tehnyt, nähnyt tai lukenut, vaikuttaa hänen seksuaalisiin fantasioihinsa. Seksuaaliset ajatukset ja fantasiat kertovat myös seksuaaliterveydestä. Niiden puuttuminen on yksi haluttomuuden ja kiihottumisen häiriön lääketieteellisen diagnoosin kriteereistä. Kirjassa Mielen seksuaalisuus Osmo Kontula (2012) kuvaa seksuaalifantasioita seuraavasti: "Ne ovat ajatustapoja ja mielikuvia, jotka on luotu stimuloimaan ja parantamaan seksuaalisia tunteita. Ne voivat olla muisteluita menneistä seksuaalikokemuksista, kuvittelua toivotunlaisista tulevista seksuaalikokemuksista, uppotumista toivorikkaaseen ajatteluun tai sitten ne ovat päiväunelmia, jotka ovat seksuaalisesti jännittäviä mielikuvia. Fantasioilla voidaan myös hakea kompensaatiota muunlaisen nautinnollisen seksuaalisen stimulaation puuttumiseen."

Brett Kahr (2007) määrittelee seksuaalisen fantasian tietoiseksi salaiseksi sisäiseksi ajatukseksi, joka sisältää seksuaalisia näyttämöitä, mielikuvia, toiminnan kuvauksia ja kieltä, jotka tuottavat mielihyvän tuntemuksia ja aistimuksia ja/tai fyysistä seksuaalista kiihottumista. Seksuaalifantasiat voivat myös herättää ahdistusta, häpeää, syyllisyyttä, hämmennystä tai kauhua. Seksuaalifantasiat voivat olla ennustettavia (rakastelu oman kumppanin kanssa) mutta voivat sisältää esineitä, eläimiä tai henkilöitä, joihin henkilöllä ei todellisuudessa ole mitään suhdetta. Jotkut kertovat seksuaalifantasioistaan ystävilleen, puolisolle tai psykoterapeutille. Toiset paljastavat niitä vain anonyymisti internetin keskustelupalstoilla tai prostituoiduille. Jotkut säilyttävät fantasiansa yksityisinä ja salaisina kuolemaansa saakka. Ihmisellä voi myös olla sekä salaisia että jaettuja fantasioita.

Christopher Clulow (2019) pohtii seksuaalifantasioiden, tiedostamattomien fantasioiden ja kiintymyssuhdedynamiikan suhdetta toisiinsa ja toteaa seksuaalifantasioiden saavan muotonsa ja ilmaisunsa kehityksellisistä emotionaalisista konflikteista. Lapsen mielikuvitus kehittyy vastavuoroiseksi ja leikkisäksi turvallisen aikuisen läsnä ollessa. Fantasiat seksualisoituvat elämänkaaren eri vaiheissa elämänkokemusten myötä. Lapsen tulisi saada aikuisilta sopiva määrä peilausta, jotta fantasiat saavat tilaa. Liian tunkeutuva tai puuttuva peilaaminen voi lisätä tai estää vapautta seksuaaliseen fantisointiin. Kiintymystyyli vaikuttaa siihen, miten ihminen selviää läheisyyden herättämien toiveiden ja pelkojen kanssa. Intiimissä suhteessa halun ja pelon tunteet sisältävät eroottista halua ja seksuaalista kauhua. Nämä tunteet laukaisevat seksuaalisia fantasioita ja seksuaaliset fantasiat laukaisevat näitä tunteita. Clulowin mukaan turvallisessa kiintymyksessä on perusta turvalliseen seksuaalisuuteen. Se merkitsee luottamusta siihen, että omat seksuaaliset tunteet tulevat vastaanotetuiksi. Vastavuoroinen turvallisuus mahdollistaa seksuaalisen kiihottumisen. Välttelevän kiintymystyylin ja vähäisen seksin välinen yhteys on tutkimuksilla todettu. Turvattomasti kiintyneelle emotionaalinen sitoutuminen on pelottavaa. Silloin autoeroottiset fantasiat muodostuvat ihmisen kohtaamista turvallisemmaksi, pornografia ja masturbointi kiihottavat enemmän kuin yhdyntä todellisen ihmisen kanssa. Hänelle ehto suhteessa tapahtuvalle seksille on sen kontrollointi. Turvattomasti kiintyneelle seksuaalisten fantasioiden luominen on vaikeaa.

Brett Kahr vastasi Isossa-Britanniassa seksuaalisten fantasioiden tutkimusprojektista, jossa tutkittiin seksuaalisten fantasioiden kirjoa, alkuperää ja suhdetta ulkoiseen maailmaan. Viiden vuoden aikana kerätty aineisto koostui 13 000 vastauksesta kyselyyn, jossa oli 52 kysymystä sekä 122 laadullisesta haastattelusta, joista kukin oli kestoltaan neljästä viiteen tuntia. Tutkimuksen tuloksista Kahr kirjoittaa kirjassaan Sex and the psyche (2007). Tulosten mukaan 90 prosentilla ihmisistä on seksuaalisia fantasioita. Noin 15% vastanneista fantisoi seksistä miehen ja naisen kanssa samanaikaisesti. 58% miehistä ja 28 % naisista unelmoi seksistä kahden tai useamman kumppanin kanssa samanaikaisesti. Kolmanneksella vastaajista ei ollut lainkaan fantasioita omasta kumppanista seksin aikana. Nöyryytys oli yksi yleisimmistä fantasioiden teemoista. Naisista kahdeksalla prosentilla oli fantasioita rintojen paljastamisesta ja neljällä prosentilla sukuelinten paljastamisesta. Naisista kolme ja miehistä kahdeksan prosenttia kiihottui fetisistisestä fantasiasta. Neljällä prosentilla oli fantasioita rajusta väkivallanteosta, kuudella prosentilla väkivallan kohteena olosta. Kolmanneksella miehistä oli fantasioita seksistä teini-ikäisen kanssa, kahdeksalla prosentilla fantasiat kohdistuivat nuorempiin lapsiin. Kate Sloan (2020) listasi Glamour-lehdessä 25 yleisintä naisten seksuaalifantasiaa. Ne liittyvät uskottomuuteen, dominointiin tai dominoiduksi tulemiseen, seksiin julkisella paikalla tai epätavallisessa paikassa, suuseksiin, anaaliseksiin, sitomiseen, aistideprivaatioon seksin aikana, itsensä paljasteluun, tirkistelyyn, seksiin kuuluisuuden / ex-kumppanin / vieraan / opettajan tai professorin kanssa, roolileikkeihin, cosplaypukeutumiseen, useampaan partneriin, romanttiseen seksiin, seksiin naisen kanssa, seksuaalisiin tabuihin (seksi perheenjäsenen kanssa), seksiin itseään huomattavasti vanhemman tai nuoremman kanssa tai aistilliseen hierontaan.

Miten seksuaalifantasiat näkyvät paripsykoterapiassa? Tulisiko fantasiat jakaa puolison kanssa tai psykoterapiassa? Fantasiat voivat muodostua ongelmallisiksi, jos suhteessa toisella on pakonomainen tarve toteuttaa sellaisia fantasioita, joissa toinen ei halua olla mukana. Silloin fantasiat eivät enää toimi salaisen puutarhan tavoin omana yksityisenä paikkana. Clulow toteaa tiedostamattomien fantasioiden konkretisoitumisen olevan usein syynä parin hoitoon tulemiselle mainiten esimerkkinä ulkopuolisten suhteiden dynamiikan. Vaikka psykoterapiassa keskusteltaisiin avoimesti parin seksuaalisuudesta tai seksuaalisista unista, saattavat seksuaalifantasiat pysyä piilossa. Clulowin mukaan fantasioiden paljastaminen puolisolle kolmannen osapuolen läsnä ollessa voisi rikkoa niiden yksityisen reverie-tehtävän etenkin silloin, jos fantasioihin sisältyy syyllisyyttä tai häpeää. Myös Kahr korostaa maltillisuutta seksuaalisten fantasioiden avaamisessa ja muistuttaa niiden unien tavoin olevan monimutkainen kudelma kokijansa sisäistä maailmaa. Kahr antaa meille tähän kudelmaan neljätoista säiettä todeten seksuaalisella fantasialla voivan olla seuraavia merkityksiä:

• Toiveen täyttymys
• Lohduttautuminen ja itselääkintä
• Koetus matkalla kohti pyrkimystä
• Lapsuudenaikaisen leikin kehittely
• Merkittävän suhteen vakiinnuttaminen
• Siirtymäobjekti tai siirtymätila
• Sisäisen konfliktin työstäminen
• Masokistinen rangaistus
• Defenssi intiimiyttä ja yhteensulautumista vastaan
• Aggression purkaminen
• Kivuliaan todellisuuden välttäminen
• Sadististen yllykkeiden mielestä evakuointi
• Trauman voittaminen
• Minuuden tasapainottaminen

Sanna Aavaluoma