Vaniljaa ja villasukkia

Kun arki on tullut suhteeseen ja seksuaalinen intohimo laantuu, seksikin voi alkaa tuntua tylsältä, puuduttavalta ja etenevän aina tutun tavan tai kaavan mukaan. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Suomalaiset nimittävät tätä tavaksi muuttunutta seksiä villasukkaseksiksi. Jollekin se on tuttua ja turvallista, toiselle mielikuvituksetonta ja yksitoikkoista. Englantilaiset puhuvat samasta asiasta vaniljaseksinä. Mitä ihmettä? Eikö vanilja ole hienostunut ja herkullinen maku? Vaniljaahan käytetään myös yhtenä osana parfyymeissa. Vaniljasyndroomasta kärsivä valitsee aina tavanomaisimman vaihtoehdon ja tuntee itsensä tylsäksi. Vaniljajäätelö on jäätelöistä arkisinta ja tavallisinta. Seksiin yhdistettynä vaniljaseksi on tylsää, koska se on vain nautinnollista. Mitä pitäisi ajatella siitä, että seksi on tylsää, jos se on vain nautinnollista? Mitä ja millaista seksin pitäisi olla? Mitä ja millaista se voisi olla? Mikä tekee seksistä tavallista, turvallista, tyydyttävää tylsää tai taivaallista?

Psykoanalyytikko Donald W. Winnicott esitteli käsitteen "riittävän hyvä äiti" (good enough mother) kirjassaan Playing and reality. Käsitteen voi virheellisesti ymmärtää viittavan siihen, ettei äidin tarvitse vaatia itseltään liikaa. Winnicott kuitenkin tarkasteli asiaa vauvan näkökulmasta. Hän kuvasi käsitteellä äitiä, joka aluksi tekee kaikkensa vastatakseen mahdollisimman täydellisesti vauvan tarpeisiin. Vauvan kehityksen myötä vauvaansa virittynyt äiti alkaa hienovaraisesti tuottaa vauvalle pieniä turhautumisen hetkiä, jotka eivät kuitenkaan ole vauvalle sietämättömiä. Perheterapeutti Marilyn Wedge (2016) tiivistää Winnicottin kuvaaman riittävän hyvän äitiyden kehittävän lapselle kyvyn elää kahdessa maailmassa. Toinen niistä on illuusioiden, fantasian ja maagisuuden maailma, jossa kaikki on täydellistä. Toinen maailma on reaalimaailma, joka ei aina vastaa kaikkiin hänen odotuksiinsa. Voisiko tuo kahden maailman olemassaolo seksuaalisuudessa toteutua seksuaalisten fantasioiden kautta? Voisivatko villeimmät mielen yllykkeet tyydyttyä seksuaalisissa fantasioissa, joiden ei odottaisikaan toteutuvan konkreettisesti? Onko fantasioiden toteuttamisen pakossa kyse siitä, ettei tuota kykyä elää kahdessa maailmassa ole syntynytkään?

Michael Metz ja Barry McCarthy toteavat ihmisillä olevan epärealistisia mielikuvia siitä, minkälaista seksin pitäisi olla. Elokuvissa näemme rakastelukohtauksia, joissa pari kiihottuu samanaikaisesti pelkästä katseesta, on välittömästi valmis läpi yön kestävään seksiin, joka päättyy samanaikaisiin orgasmeihin. Populaari mielikuva ja keskustelu seksuaalisuudesta on usein pinnallista sekä suoritus- ja yhdyntäkeskeistä. Ihmiset toivovat ongelmiinsa pikaista korjausta, mutta todellisuus ei useinkaan ole yksiselitteinen. Seksuaalisten ongelmien tehokas hoito edellyttää asianmukaisten lääketieteellisten, lääkkeellisten, psykologisten ja suhteeseen liittyvien näkökulmien yhdistämistä. Hoidon ei tulisi keskittyä etsimään tavoitekeskeisesti yhtä kapeaa ongelmaa, kuten haluttomuutta, orgasmihäiriöitä tai erektiovaikeuksia. Metz ja McCarthy haluavat puolustaa tavallista hyvää seksiä. He loivat "Riittävän hyvä seksi"-ajattelumallin (Good enough sex GES) vuonna 2007. Malli perustuu kokonaisvaltaiseen biopsykososiaaliseen lähestymistapaan, jossa tyydyttävän suhteen mahdollistajina yhdistyvät seuraavat tekijät: läpi elämänkaaren näyttäytyvien kehityksellisten erojen arvostaminen, seksuaaliterveyden ja toiminnan biofysiologinen perusta, yksilön psyyken moniulotteisuus, sosiokulttuurisuus, ihmissuhteet sekä psykoseksuaaliset taidot. Peggy Kleinplatzin (2017) toimittamassa kirjassa New Directions in Sex Therapy Metz ja Mc Carthy esittelevät heuristiseksi hoitomalliksi kutsumansa GES -mallin kaksitoista perusajatusta:

1. Seksi on myönteinen osa elämää. Se on korvaamaton osa yksilön ja parin pitkäkestoista hyvinvointia, luottamusta, intiimiyttä, mielihyvää ja erotisismiä. Erotisismi on tavoitteellista toimintaa, josta molemmat puolisot ovat vastuussa.
2. Suhde ja seksuaalinen tyydytys ovat yhteen kietoutuvia kehityksellisiä tapahtumia. Pari on intiimi tiimi, joka luo yhdessä emotionaalisuuden ja erotisismin välisen tasapainon.
3. Parin ikätasoiset ja realistiset odotukset suhdettaan ja seksiä kohtaan sekä asianmukainen ymmärrys psykoseksuaalisuudesta vaikuttavat oleellisesti seksuaaliseen tyytyväisyyteen.
4. Hyvä fyysinen terveydentila ja terveet elämäntavat ovat tärkeitä seksuaaliterveydelle. Osapuolet arvostavat, kunnioittavat ja vahvistavat toistensa seksuaalisuutta.
5. Rentoutuminen on seksuaalisen mielihyvän ja toiminnan perusta. Kyky läsnäoloon ja omien ahdistuksen tunteiden rauhoittamiseen parantavat seksuaalista toimintakykyä.
6. Aistillinen kosketus ja emotionaalinen nautinto ovat yhtä tärkeitä kuin seksuaalinen suoritus.
7. Vaihtelevien ja joustavien seksuaalisten kokemusten arvostaminen ja täydellisen suoriutumisen vaatimuksesta luopuminen vähentävät suorituspainetta, epäonnistumisen ja torjutuksi tulemisen pelkoa sekä suojaavat paria seksuaalisilta häiriöiltä.
8. Parin seksuaalisessa suhteessa yhdistyvät seksin viisi perustarkoitusta: nautinto, intiimiys, stressin vähentyminen, itsetunnon parantuminen ja lisääntyminen. Yhden tarkoituksen pitkäkestoinen korostuminen (esimerkiksi toive tulla raskaaksi) heikentää joustavuutta ja lisää tyytymättömyyden ja seksuaalisten häiriöiden riskiä.
9. Kolme erilaista kiihottumisen systeemiä ovat joustavasti parisuhteen käytössä: Parin välinen vuorovaikutus - partnerin kiihottumisesta ja nautinnosta tuleva mielihyvä, Omaan nautintoon keskittyminen -nautinnon saaminen omasta ruumiista ja roolileikit - jonkin uuden kokeileminen
10. Molemmat hyväksyvät ja kunnioituksella arvostavat toisissaan olevaa samanlaisuutta ja erilaisuutta.
11. Seksi kuuluu tosielämään ja tosielämä kuuluu seksiin. Puolisot varmistavat seksin säännöllisyyden. Seksuaalisuus kehittyy ja kasvaa läpi elämän ja muodostuu tyyliltään yksilölliseksi. Säännöllisyys mahdollistaa intiimiyden toteutumisen tunnetilasta riippumatta.
12. Seksuaalisuus on aina persoonallista, joskus leikkisää, erityistä tai henkistä. Partnerin seksuaalisuuden kunnioittaminen ja oman seksuaalisuuden vaaliminen ovat avaimia hyvään yhteiseen seksiin.

Pitkässä parisuhteessa omaa kumppania alkaa helposti pitää itsestään selvyytenä. Se tarkoittaa usein myös omista toiveista ja mieltymyksistä toiselle kertomisen sekä toisen ajatuksista ja toiveista kiinnostumisen lakkaamista. Molemmat alkavat olettaa ja tietää asioita toisen puolesta. Yksi riittävän hyvän ja tyydyttävän seksielämän edellytys on sille järjestettävä aika ja tila. Osa psykoseksuaaliterapiaa onkin parin sitoutuminen itsekseen ja yhdessä kotona tehtäviin harjoituksiin. Ensimmäinen askel niissä onnistumiseen on yhteisen ajan löytyminen ja sopiminen. Yhteisen ajan kalenteroiminen voi tuntua teennäiseltä, mutta huomion kiinnittäminen yhteisen ajan tärkeyteen mahdollistaa sen toteutumisen ja virittää puolisoita toisiinsa myös seksuaalisesti. Virittäytyminen herkistää mieltä luomaan uusia mielikuvia ja kokeilemaan jotakin uutta. Vaniljajäätelö maistuu erilaiselta riippuen siitä, onko se halvinta mahdollista maidotonta, rasvatonta, ilmavaksi vatkattua ja esanssilla maustettua vai kotitekoista täysmaidosta ja kermasta valmistettua, aidolla vaniljalla maustettua. Vaniljajäätelöannoksen voi myös koristaa - vaikkapa mintulla, mustikalla tai syötävällä kukalla. Ja jos ajatus vaniljajäätelöannoksesta edelleen kylmää, sen voi nauttia villasukkien lämmittäessä jalkoja. Lämmenneiden varpaiden voi kuvitella olevan kaivautuneina vaikkapa aurinkoiseen rantahiekkaan.

Sanna Aavaluoma